Ei siis ihme, että robotiikka on kaikkien kielellä ammattisiivousalalla. Innon mukana herää myös kysymyksiä. Miten itsenäisesti toimivat siivousratkaisut vaikuttavat työpaikkaan? Mitä tehtäviä itseään ohjaavat koneet tekevät? Entä miten uudet tekniikat vaikuttavat siivouskoneiden käyttäjiin? Pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.
Kaksi koulukuntaa
Robotiikan vaikutuksesta tulevaisuuden työpaikkaan ollaan karkeasti ottaen kahta mieltä.
Optimistit ovat varmoja siitä, että robotiikka parantaa tuottavuutta ja luo siten uusia työpaikkoja eri toimialoille. Pessimistit puolestaan uskovat, että robotiikka valtaa työpaikat ja tekee nykyisistä työntekijöistä tarpeettomia.
Melonee Wise on yksi optimisteista.Hän kahden robotiikkayhtiön perustajajäsen jo alle 40-vuotiaana. Hän on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia ja häntä pidetään yhtenä robotiikan johtavista nuorista innovaattoreista. Time-lehden artikkelissa Wise visioi valoisan tulevaisuuden "yhteistyörobotiikalle", jossa robotit tekevät tehtäviä, joihin ihmiset joko eivät kykene tai haluavat välttää. Hän vertaa robotiikkaa kotitietokoneisiin, jotka aiheuttivat alkuaikoinaan myös huolestuneisuutta, mutta loppujen lopuksi paransivat tuottavuutta sekä loivat talouskasvua ja uusia työpaikkoja.
Pessimistejä edustaa Martin Ford, teoksen The Rise of “Robots:Technology and the Threat of a Jobless Future” kirjoittaja.Time-lehden artikkelin mukaan hän sanoi seuraavaa: "tekniikka kehittyy pisteeseen, jossa se valtaa monia rutiininomaisista, ennakoitavista tehtävistä koostuvista töistä taloudessa.Se tarkoittaa tosi monta työpaikkaa."(Lähde:Time Magazine, ”Will Robots in the Workplace Destroy Our Future?”).
Ammattisiivousalaa tarkasteltaessa realistinen tulevaisuus lienee jossakin Wisen ja Fordin välissä.
Ihmisen ja koneen yhteistyö
Robotiikkayhtiö Blue Ocean Roboticsin Franziska Kirstein on ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen asiantuntija.Hän ennakoi, että palvelurobotit (kuten itsenäisesti toimivat siivouskoneet) työskentelevät ennemmin ihmisten rinnalla kuin korvaavat nämä kokonaan.
"Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja nykypäivän autonomiset koneet ovat yhä enemmän lihasta kuin aivoja."Tilanne kehittyy ajan mittaan, mutta autonomiset koneet tarvitsevat edelleen ihmisiä avukseen pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä", hän selittää ja jatkaa.
"Uskon, että palvelurobotit ja ihmiset työskentelevät toistensa rinnalla eivätkä erillään. Koneet hoitavat toistuvat tehtävät ja ihmiset hoitavat laadulliset tehtävät.Lisäksi ihmiset etenevät arvontuottoketjussa asemiin, joissa he tuottavat enemmän arvoa", Franziska Kirstein selittää.
Siivousalalla tämä tarkoittaa tuottavuuden paranemista, kun uusimmat itsenäisesti toimivat siivousratkaisut kykenevät hoitamaan suuritöisiä, toistuvia tehtäviä, kuten esimerkiksi urheiluhallien tai myymälöiden lattioiden puhdistuksen tuntikausia kerrallaan tehokkuuden kärsimättä.Käyttäjät vapautuvat tällöin tekemään monimutkaisempia tehtäviä.
Franziska Kirstein selittää:
"Jotkin tehtävät ovat hankalia autonomisille koneille.Ylimääräisen pölyn havaitseminen.Korkeisiin paikkoihin yltäminen.Lisäpuhdistusta kaipaavien alueiden tunnistaminen.Näissä tehtävissä pitää kyetä arvioimaan monimutkainen tilanne ja tekemään päätös saadun tiedon perusteella. Se edellyttää valtavaa laskentatehoa.Siksi onkin tärkeää saada robotit ja ihmiset työskentelemään rinnan: ne täydentävät toisiaan."
Tapoja, joilla ihmiset ja itsenäisesti toimivat siivouskoneet täydentävät toisiaan:
Ihmiset | Itsenäisesti toimivat koneet |
Laadulliset tehtävät Monimutkaisen tilanteen arviointi Puhdistustarpeen arviointi Ylimääräisen pölyn tai lian havaitseminen Korkeisiin paikkoihin yltäminen | Toistuvat ja aikaa vievät tehtävät Luotettava, ennakoitava suoritus Puhdistustuloksen yhtenäisyyden varmistaminen Epäergonomiset tehtävät Vaaralliset tehtävät Runsaasti kävelyä tai nostelua sisältävät tehtävät Mittaustietojen kerääminen |